Vastaanotolla emme ainoastaan puhu stressistä, vaan tulet tietoiseksi siitä miten stressi näkyy juuri sinun kehossasi, mielessäsi ja tavassasi toimia.

Vastaanotolla harjoitellaan esimerkiksi hidastamista, hengityksen hyödyntämistä, kehon jännityksen ja huomaamista sekä kehon viestien kuuntelemista ja tunnistamista.

Vastaanotolla voimme harjoitella esimerkiksi

• hidastamista ja kiireen imun rauhoittamista
• hengityksen hyödyntämistä stressin säätelyssä
• kehon jännittyneisyyden huomaamista ja pehmentämistä
• oman kehon viestien tunnistamista ja kuuntelemista
• tietoista läsnäoloa ja huomion suuntaamista
• rauhoittumista ja palautumista
Lisäksi saat tietoa siitä miten aivot, hermosto ja keho toimivat ja miten stressi vaikuttaa niiden toimintaan.

Opit myös huomaamaan, milloin kehosi ja mielesi ovat kuormittuneita ja miten voit itse vaikuttaa omaan tilaasi.

Vastaanotolla voidaan käyttää myös tietoista läsnäoloa ja rentoutumista sen mukaan, mikä juuri sinun tilanteessasi on hyödyllistä. Vastaanotolla ja kotona saat myös harjoitella sitä miten voisi vain olla. Ilman suunnittelemista, tekemistä, pohtimista tai suorittamista.

Kun ymmärrys lisääntyy, keho alkaa hiljalleen päästää irti jännittyneisyydestä, keho ja mieli rauhoittuvat. Silloin alkaa huomata kuinka kaikki ei vaadi jatkuvaa hallintaa ja valppautta

Stressinhallinnassa ei ole kyse vain siitä, miten saat itsesi rauhoittumaan tai miten usein rentoudut. Kaiken pohjana on itseen ja omiin stressimekanismeihin tutustuminen. Itseen ja omiin stressimekanismeihin tutustuminen mahdollistaa muutoksen, jonka myötä stressitasot alkavat laskea. Stressinhallintaan liittyy aina myös oman kehon toimintojen säätelemistä, hengityksen hyödyntämistä, kehon jännittyneisyyden tunnistamista ja omien mielen mekanismien lempeä kyseenalaistaminen.

Stressinhallinnassa on myös tärkeää, harjoitella suhtautumaan kuormittaviin tilanteisiin uudella tavalla – kehon kautta. Mutta ennen sitä tulee tulla tietoiseksi siitä mitä ovat juuri sinulle kuormittavat tilanteet, siksi kaiken pohjalla on myötätuntoinen itseen tutustuminen.

Lämpimästi tervetuloa stressinhallintaklinikalle ja matkalle kohti pysyvästi tasapainoista oloa.

Krooninen stressi voi aiheuttaa melkein millaisia oireita tahansa.

Tyypillisesti kroonisen ja pitkään jatkuneen stressin seurauksena on jatkuva ylivireys, vaikeus rauhoittua ja tunne siitä että keho on jatkuvasti jännittynyt. Mieli käy ylikierroksilla, ajatuksia, ideoita ja tehtäviä on mielessä koko ajan, tai käynnissä on jatkuva uusien asioiden suunnittelu tai huolikehä. Univaikeudet ovat tavallisia, illalla uni ei tule, tai herää liian aikaisin, tai jopa aamuyöllä.

Palautuminen vaikeutuu, liikunnasta palautuu hitaammin ja lihakset ovat kireät ja väsyneet. Myös arjesta palautuminen on hidasta tai mahdotonta ja töihin palatessa ylivireys palaa heti. Usein pitkittyneeseen stressiin liittyy myös vaikeus kuunnella omia tarpeita, kontrolloida kaikkea ja halu pitää kaikki langat omissa käsissä.

Krooninen stressi aiheuttaa myös joustamattomuutta, kykenemättömyyttä osallistua spontaanisti tapahtumiin, ärtyneisyyttä ja reaktioherkkyyttä, josta kärsii yleensä myös lähipiiri.

Useat kroonisesti stressaantuneet kärsivät sydämen tykytyksestä, iho- ja vatsaoireista, niska-hartiaseudun jäykkyydestä, migreenistä, päänsärystä, lihaskivuista ja vakavista oireista joille ei ole löytynyt tutkimuksissa mitään syytä.

Rauhoittuminen tarkoittaa kykyä olla rauhassa, ilman jatkuvaa uuden tekemisen, katsomisen tai skrollaamisen skannaamista. Kykyä olla rauhassa juuri tässä hetkessä, juuri nyt. Stressaantuneena rauhoittuminen on vaikeaa, koska stressijärjestelmä pitää mielen ja kehon valppaana. Stressihormonit ja välittäjäaineet ylläpitävät lihasjännitystä, nostavat verenpainetta, sykettä ja verensokeria, jotta keho ja mieli olisivat valmiita toimimaan.

Eli miten oppia rauhoittumaan? Vastaus on tylsä, mutta toimiva: rauhoittumaan oppii harjoittelemalla sitä että vain on. Jos mieli ja keho ovat hyvin ylivireitä ja kiihtyneisyys on jatkunut pitkään, rauhoittumisen harjoittelemisen voi aloittaa siitä että hidastaa hieman kaikkea mitä tekee. Ihan kaikkea. Se on ensin vaikeaa, mutta hiljalleen keho ja mieli alkavat oppia että ei ole kiire, voi olla vähän rauhallisemmin.

Aluksi olemista voi myös harjoitella siten, että laittaa ajastimeen kaksi minuuttia, sitten sulkee silmät ja tunnustelee kahden minuutin ajan mielessä omaa kehoa ja hengitystä. Hiljalleen hidastaen ja olemista harjoitellen keho ja mieli alkavat tottua olemiseen.

Pitkäkestoisessa stressissä keho ja mieli joutuvat ylittämään voimavarat ja keho ja mieli joutuvat sopeutumaan liiallisiin vaatimuksiin. Esimerkiksi työskentelemään jatkuvasti väsyneenä, hoitamaan asioita, järjestelemään, organisoimaan ja niin edelleen, vaikka keho ja mieli tarvitsisivat lepoa. Levon aikana keho pääsee palautumaan ja kehon hienovaraiset säätelyjärjestelmät voivat järjestäytyä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun lepoa ja palautumista ei ole riittävästi, kehon säätely häiriintyy kun energiaa kuluu tasapainon palauttumisen sijaan selviytymiseen.

Tämä johtaa siihen että kehon säätely häiriintyy ja on alttiimpi sairastumaan. Lisäksi keho viestii tarpeistaan, ensin väsymyksenä ja tilanteen jatkuessa riittävän pitkään erilaisina oireina ja kipuina.

Stressinhallintaklinikan menetelmään liittyy olennaisesti olemisen harjoitteleminen. Koska olet viimeksi vain ollut? Ja ollut vain itsesi kanssa? ilman puhelinta, sarjaa, elokuvaa, kirjaa tai musiikkia? Vain ollut, hengittänyt ja kuunnellut miltä kehossa tuntuu ja mielessä tapahtuu?

Omaan stressireaktioon voi vaikuttaa säätelemällä kehoa. Hengittämällä hieman syvemmin sisään ja pidemmin ulos, pehmentämällä samalla lihaksia hieman ja ajattelemalla esimerkiksi että nyt saan vain olla, nyt voin olla ihan rauhassa, kaikki on hyvin. Silloin viestität itsellesi kolmella tavalla ettei ole kiire, saa olla ihan rauhassa.